Ryijy on nimeltään Kevätsoitto ja myynnissä Wetterhoff-myymälässä ja -verkkokaupassa.
Markku Pirin Wetterhoffille suunnittelemat Kevätsoitto- ja Kitara-ryijyt ovat suomalaista ryijytaidetta puhuttelevimmillaan.
Kevätsoitto-ryijyn pääsee solmimaan tai kutomaan itse ostamalla ryijytarvikepaketin Wetterhoff-myymälästä tai Wetterhoff-verkkokaupasta. Ryijyn voi ostaa myös valmiiksi tehtyinä suoraan seinälle. Kitara-ryijy on tulossa myyntiin vuoden 2019 aikana.
– Ryijyssä minua viehättää sen konkreettisuus ja laadukkaan villalangan fyysisyys. Tällä tekniikalla voi maalaus tulla lämminhenkiseksi, pehmeäksi, käsin kosketeltavaksi. Myös ryijyperinteen jatkumo, muuntuminen ja uusi suosio kiinnostavat minua. Pitkä perinne on osa suomalaista identiteettiä, joka saakin muuttua, Piri toteaa.
Uudelleen muotiin tullut ryijy inspiroi Markku Piriä suunnittelemaan modernit ryijyt Wetterhoffille.
– Olen sukupolvea, jonka nuoruudessa ryijy oli suomalaisittain iso asia. 1950- ja 1960-luvun tunnetut suunnittelijat, esimerkiksi Uhra-Beata Simberg-Ehrström ja Kirsti Ilvessalo, olivat vieneet perinteen rekiryijystä taiteen puolelle. Ryijyillä ilmaistiin kuin taitavilla, haptisilla maalauksilla, Piri kertoo.
Taiteilija Markku Piri kasvoi Ruovedellä. Akseli Gallen-Kallelan suku kuului isän työn kautta perheen tuttuihin.
– Sain jo pikkupoikana vierailla Kalelassa, Ruoveden vaikuttavassa erämaa-ateljeessa, ja näin siellä ensi kertaa legendaarisen Liekki-ryijyn. Se teki suuren vaikutuksen, samoin kuin Gallen-Kallela monipuolisena taiteilijana.
Markku Piri kertoo ajatelleensa maisemia, luonnonilmiöitä, valoa, värien liukumista ja musiikkia suunnitellessaan uudet ryijyt Wetterhoffille.
Esimerkiksi Kitara-ryijyssä voi nähdä soittimen sensuellit kaaret. Kevätsoiton värimaailma liittyy suomalaiseen kevääseen. Värivaihtoehtoja on kaksi.
– Kummassakin värityksessä ajattelin suomalaisen kevään saapumisen tuomia tunteita, ja värejä, jotka liittyvät talven taittumiseen kohti orastavaa, vihertävää kevättä. Ryijyssä viisi nuottiviivaa halkovat tilaa tai ilmaa syvästä maasta autereiselle taivaalle, kuin musiikkia maisemassa, Piri kuvailee.
Värit ovat Markku Pirille tärkeitä. Hänen mielestään värimuisti on yhtä olennainen ja antoisa kuin makumuisti.
– Värit ovat elämäni suuria iloja. Lähden tunteesta ja muistoista, ilmaisun intensiteetistä, ja siitä, että värit alkaisivat soida, Piri kertoo.
Taiteilija Markku Piri. Kuva: Heikki Tuuli
Takaisin
Wetterhoffin talo, Hämeenlinna
Viikinkien aikaan ryijyjä tehtiin venepeitoiksi ja käärinliinoiksi. Suomessa ryijy oli ennen kaikkea peitto, joka lämmitti niin sängyssä nukkuvia kuin reessä matkustavia. Ryijyä käytettiin nukkakuvio alaspäin.
Ryijyt muuttuivat koristeiksi 1700-luvulla, kun täkit yleistyivät vuodevaatteina. Koristeryijyjä pidettiin seinällä nukkapuoli katsojaan päin. Niiden nukka leikattiin peittoryijyä lyhyemmäksi, jotta kuviot erottuivat paremmin. Maakuntien kutojat kehittelivät omia, alueelle leimallisia ryijymalleja.
Ryijyjen valmistaminen taantui 1800-luvulla, kun halvat tehdastuotteet syrjäyttivät perinnekäsityön. Taidemaalari Fanny Churberg perusti Suomen Käsityön Ystävät vuonna 1879. Sen tehtävänä oli suomalaisen käsityön edistäminen ja jalostaminen isänmaalliseen ja taiteelliseen suuntaan.
Kansallisromantiikka nosti 1800-luvun lopulla ryijyt uuteen kukoistukseen. Tunnetut taitelijat, kuten Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre, ryhtyivät suunnittelemaan taideryijyjä.
Lähde: Wikipedia