Slideshow (100%x100%)

Uutiset

  

  • Tinja kertoo ryijyistä sisustuksessa to 24.1. klo 18 - vapaa pääsy, tervetuloa!

    Ryijy on tullut uudestaan muotiin. Ilmiö liittyy uuteen kotoilun trendiin.

    – Tekstiilien määrä lisääntyy, ja kodeista tulee pehmeämpiä. Siihen tunnelmaan ryijy sopii todella hyvin, sisustusarkkitehti Tinja Sarkanen Sarka Designista kertoo.

    Hän esittelee ryijyjen käyttöä sisustuksessa Wetterhoffin talossa Hämeenlinnassa torstaina 24.1.2019 klo 18 Ryijy ja sisustus –teemaillassa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Wetterhoffin talo järjestää kahvitarjoilun.

    Tinja Sarkasen mukaan monet suomalaiset huippusuunnittelijat ovat innostuneet ryijyistä.

    – Hyvässä ryijyssä on parasta värien kirjo ja valööri maalaustekniikka, Tinja sanoo.

    Tule kuulemaan lisää ryijyistä, tutustumaan Wetterhoffin ryijyihin ja juttelemaan käsitöistä torstaina 24.1.19 klo 18 Wetterhoffin talon toiseen kerrokseen Wanhaan Kutomoon.

    Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Tervetuloa!

    WETTERHOFFIN RYIJYVIIKOT

      Takaisin
  •   Arkisto

 Wetterhoffin talo, Hämeenlinna

  • Kaikki ryijytarvikepaketit – 15 % (ei miniryijyt, eli Haiku, Tanka, kirjain- ja neliöryijyt) 
  • Ryijy ja sisustus -ilta to 24.1.19 klo 18
  • Ryijykurssi ke 13.2.19 klo 17.30

  

Ensin rekipeitto, sitten koriste

Viikinkien aikaan ryijyjä tehtiin venepeitoiksi ja käärinliinoiksi. Suomessa ryijy oli ennen kaikkea peitto, joka lämmitti niin sängyssä nukkuvia kuin reessä matkustavia. Ryijyä käytettiin nukkakuvio alaspäin.

Ryijyt muuttuivat koristeiksi 1700-luvulla, kun täkit yleistyivät vuodevaatteina. Koristeryijyjä pidettiin seinällä nukkapuoli katsojaan päin. Niiden nukka leikattiin peittoryijyä lyhyemmäksi, jotta kuviot erottuivat paremmin. Maakuntien kutojat kehittelivät omia, alueelle leimallisia ryijymalleja.

Ryijyjen valmistaminen taantui 1800-luvulla, kun halvat tehdastuotteet syrjäyttivät perinnekäsityön. Taidemaalari Fanny Churberg perusti Suomen Käsityön Ystävät vuonna 1879. Sen tehtävänä oli suomalaisen käsityön edistäminen ja jalostaminen isänmaalliseen ja taiteelliseen suuntaan.

Kansallisromantiikka nosti 1800-luvun lopulla ryijyt uuteen kukoistukseen. Tunnetut taitelijat, kuten Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre, ryhtyivät suunnittelemaan taideryijyjä.

Lähde: Wikipedia