Torstain 8.10.2015 Wetterhoff NYT! -tilaisuuden alustajat ja keskustelijat ovat pohtineet ekologisuutta, kuluttamista ja kierrättämistä eri näkökulmista.
Pirjo Kuisma kuvaa itseään intohimoiseksi käsillä tekijäksi ja kierrättäjäksi, etenkin tekstiilien osalta. Hämeen ammattikorkeakoulussa koulutuksen kehittämispäällikkönä työskentelevä Kuisma kirjoittaa omaa käsityöblogia.
– Hyödynnän mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja omissa töissäni. Teen ja käytän omannäköisiä vaatteita ja asusteita. Pukeutumisessa kuljen trendien vastavirtaan ennemmin kuin trendien suuntaan. Värit on minulle supertärkeitä. Jos ja kun ostan, panostan hyvään hinta-laatusuhteeseen. Suosin myös suomalaisia käsityöyrittäjiä, Kuisma kertoo.
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajana työskentelevä Leo Stranius keskittyy kaikessa toiminnassaan vähentämään luonnonvarojen kulutusta.
– Hankin kotiini ekosähköä, pyöräilen kesät talvet ja käytän joukkoliikennettä sekä olen vegaani. Tärkein tekoni on kuitenkin se, että toimin aktiivisesti työni ja harrastusteni kautta muuttaakseni yhteiskunnallisia rakenteita siihen suuntaan, että ekologinen elämä olisi kaikille helppoa, halpaa, hauskaa ja mahdollista.
"Muotia kuluttaa
se osa väestöstä, joka menee sokeana
valtavirran mukana."
Paula Malleus
Remake Ekodesignin luova johtaja ja ompelijamestari Paula Malleus etsii parhaillaan uusia muotoja ja selkiytynyttä kuvaa siitä miten hänen yrityksensä kehittyy Suomen ensimmäisenä ekomuotitalona.
– Suurin osa "muodista" ja muodoista on kuollutta, koska niitä ei johdeta tajunnanvirrasta, vaan tajunnan alemmilta tasoilta, kuten egosta, jonka toiminta aina liittyy haluihin ja himoihin. Tätä muotia kuluttaa se osa väestöstä, joka ei ole saavuttanut kovin suurta menestystä oman tietoisuutensa havanoinnissa ja joka menee sokeana valtavirran mukana.
Hämeen ammattikorkeakoulun strategiapäällikkö Mervi Friman yrittää tulla toimeen mahdollisimman vähällä tavaralla.
– Ostan vain reilun kaupan meiningillä tuotettuja tavaroita ja annan eteenpäin sitä, mitä en tarvitse.
HAMKin tietohallintoyksikön ICT-suunnittelija Jari Järvisen mukaan informaatioteknologiaa voi katsoa myös ekologisesta näkökulmasta.
– Ihmiset eivät oikein osaa ajatella "lootan ulkopuolelle" ja nähdä, että vaikka joku on alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan tarpeeton, voi sille tulla uusi ja joskus jopa erittäin tarpeellinen ja tuottava käyttökohde.