Fredrika Wetterhoffin työkoulun synty

Maaliskuun 20. päivänä v. 1885 luettiin Hämeen Sanomista uutinen:

"Muutamien yksityisten naisten toimesta pannaan näinä päivinä toimeen käsi työkoulu, jossa nuorille tytöille opetetaan kaikenlaista käsityötä, pääasiassa liinavaatteiden ja hameiden ompelua. Kahdeksan oppilasta on heti ensi päivänä ilmoittanut itsensä kouluun pyrkiväksi. Tämä yritys on kaikin puolin kiitettävä, kun koulun perustajien ainoa tarkoitus on antaa nuorille tytöille, jotka ovat kansakoulusta päässeet, siis liian nuoret palvelukseen, opetusta niin tärkeissä aineissa sekä totuttaa heitä järjestettyyn työhön." Yksi työkoulun perustajista oli Fredrika Wetterhoff ja näin oli siis Fredrika Wetterhoffintyökoulun syntysanat lausuttu.

Fredrika Wetterhoffin aika työkoulussa vv. 1885-1905

Koulussa aloitti siis ensimmäisenä vuonna kahdeksan oppilasta. Ensimmäisiksi toimitiloikseen koulu sai salin Hämeenlinnan rouvaseuran omistamasta lastenkodista. Koulussa opetettiin aluksi liinavaatteiden ompelua, neulomista, virkkaustöitä, olkitöitä, puunveistoa ja geometristä piirustusta. Syksystä 1888 alkaen koulu toimi Fredrika Wetterhoffin tilavassa kodissa. Ompelunopettajalle maksettiin palkkaa 25 penniä tunnilta. Muusta opetuksesta huolehtivat koulun perustajat ilman palkkaa.

Fredrika Wetterhoff arvosti suuresti kangaspuilla kutomisen taitoa ja piti kutomataitoa kansan naisille myös merkittävänä mahdollisuutena hankkia toimeentuloa itselleen ja perheelleen. Niinpä kesällä 1886 otettiin työkoulun ohjelmaan kankaan kudonta. Kudonnan opetuksesta tuli vähitellen koulun tärkein oppiaine. Työkoulun ensimmäisinä kudonnan opetusvuosina kangaspuissa kudottiin kansanomaisia malleja, joita oppilaat ja piirustuksenopettaja itse suunnittelivat.

Pian tunnettiin Fredrika Wetterhoffin työkoulu koko maassa, pohjoismaissa ja Venäjälläkin, ja koulun antamaa opetusta arvostettiin suuresti. Koulun näyttelyt olivat menestyksellisiä. Lappeenrannan kotiteollisuusnäyttelyyn 1891 odotettiin itseään keisari Aleksanteri III puolisoineen. Kun Fredrika esiteltiin keisarille, keisari kysyi, mikä oli saanut Fredrikan perustamaan koulunsa? Fredrika vastasi:" Isänmaallisuus, Teidän Majesteettinne." Keskustelu Venäjän keisarin kanssa päättyi siihen.

Työkoulun perustaja Fredrika Wetterhoff oli oman aikakautensa naisena poikkeuksellisen valistunut ja rohkea oman tien kulkija. Hän valitti itse ole vansa luonteeltaan kiivas ja eräväsanainen, oppilailleen hänen kerrotaan olleen ankara ja vaativa, mutta sydämellinen kasvattaja.

Opettajien koulutus aloitetaan

Kudonnan opettajien koulutus käynnistyi v. 1890. Saksalainen kutojamestari Carl Neu palkattiin opettajaksi työkouluun 1891 tehtävänään opettajakokelaiden koulutus. Fredrika muutti v. 1887 Helsinkiin, mutta huolehti edelleen koulun taloudesta ja pistäytyi tuon tuostakin Hämeenlinnassa.

Hyvin alkuun päässyttä koulutoimintaa haittasi tilanahtaus. Vuonna 1890 koulu sai vuokratilat nykyiseltä paikaltaan lähellä Vanajaveden rantaa. Fredrika osti 1893 koululle vuokratun talon omakseen. Talo korjattiin työkoululle sopivaksi: yläkertaan tehtiin avarat kutomosalit, johtajattaren asunto sekä oppilasasuntoja. Alakertaan valmistuivat luentosali, oppilashuoneita, värjäystilat, puusepänverstas ja myymälä.